Mitä on ajatusjohtajuus ja miksi sitä kannattaa tavoitella?

Kun kaikki kilpailijasi ja kollegasi rakentavat kilvan henkilöbrändejä ja tekevät eri tavoin omaa asiantuntijuuttaan näkyväksi, pitää sinun mennä askelta pidemmälle ja alkaa ajatusjohtajaksi.

Ajatusjohtajalle ei riitä, että hän on opetellut sisältömarkkinoinnin, social sellingin ja henkilöbrändäyksen kikat, hänen on osattava tai opeteltava olemaan rohkeasti erilainen, mentävä pidemmällä visionäärisyydessään kuin muut.

Voiko ajatusjohtajaksi opetella? Mitä se vaatii?

Ajatusjohtajuus ei ole synnynnäistä kuten karisma tai luontaiset esiintymistaidot ja -vietti, eikä siihen riitä se, että on osaava oman alansa asiantuntija. Asiantuntijuutta ja sen näkyväksi tekemistä luonnollisesti vaaditaan, jotta voi tulla ajatusjohtajaksi, mutta se rappusten seuraava askel asiantuntijasta ajatusjohtajaksi on iso harppaus.

Ajatusjohtajaa voi hyvällä syyllä kutsua visionääriksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että visionääri olisi automaattisesti ajatusjohtaja.

Ajatusjohtajuuden saavuttamiseen vaaditaan näkemyksellisyyttä, kykyä ajatella nykyisen tilanteen ulkopuolelle tai tulevaisuuteen, ja taitoa ajatella ja esitellä muille asioita, joita suurin osa ei ole vielä osannut ajatella tai ainakaan sanoittaa ja tuoda julki.

Usein tämä kulminoituu sisältöön, joka auttaa asiakkaita ratkaisemaan konkreettisia ongelmia tai välttämään ne jo etukäteen.

Ajatusjohtajuus on merkittävä kilpailuetu. Vaikka eri alojen asiantuntijoiden vahvat henkilöbränditkin sitä ovat, asiantuntijoita voi olla vaikka kuinka monia. Ajatusjohtajia on vain vähän, joskus vain yksi kerrallaan.

Jos asiantuntijan voi sanoa olevan suosittu tai arvostettu kouluttaja, ajatusjohtaja on puolestaan sen alan suurimman tapahtuman keynote-puhuja. Jos asiantuntijan tuntitaksa on alan perustason toimijaan 5- tai 10-kertainen, ei ajatusjohtajan taksalla ole ylärajaa - sitä ohjaa vain kysynnän ja tarjonnan laki. Asiantuntijan taksan määrää pitkälti alan hinnoittelu ja kilpailutilanne.

Jos asiantuntija joutuu kilpailemaan näkyvyydestä ja asiakkaista huomattavan monien kanssa, ajatusjohtajalla on status, jonka puitteissa häntä kuunnellaan aina. Tai ainakin niin kauan, kuin ajatusjohtajuuden viitta harteilla keikkuu. Ajatusjohtajaksi on kova kilpailu ja samalla tasolla on vain harva, toisin kuin asiantuntijatasolla. Siksi erottautuminen, uskottavuus ja kiinnostavuuskin ovat omaa luokkaansa.

Ajatusjohtajuus pitää ansaita

Ajatusjohtajuus pitää ansaita, sitä ei voi ostaa tai siihen ei voi hakea kuin virkaan. Ajatusjohtajuus ei myöskään synny yhdessä yössä, vaikka joillakin aloilla tällaisen statuksen saavuttaminen tuntuukin olevan helpompaa kuin toisilla. Sen määrittää pitkälti kilpailutilanne.

Ajatusjohtajuus on vuorovaikutusta, mutta ei kilpahuudantaa. Jos asiantuntijan pitää perustella näkymyksiään, ja kilpailijat tekevät kaikkensa saavuttaakseen häntä paremman statuksen - joskus jopa kampittaen - ei ajatusjohtajan statuksen omaavan enää tarvi kaikkia näkemyksiään yksityiskohtaisesti selitellä. Toki perusteettomat tai katteettomat väittämät ja ehkä vääriksikin todistettavat lausunnot rapauttavat ajatusjohtajan statusta nopeasti, joten ihan mitä tahansa ei ajatusjohtajakaan voi alkaa väittämään.

Ajatusjohtaja voi olla myös välillä hiljaa, mutta statusta tavoittelevan asiantuntijan pitää olla se aktiivinen toimija, monissa kanavissa läsnäoleva sisällöntuottaja ehkä jopa ärsyttävyyteen asti. Ajatusjohtajan ei odoteta olevan jatkuvasti äänessä, rohkeat visionääriset ulostulot ja pohdinnat vaativat myös oman aikansa. Haastajan asema on vaativa, oma yleisö pitää löytää ja vakuuttaa. Ehkä oma äänikin tai se muista erottava tekijä on vasta löytymässä.

Usein ajatusjohtajuudesta kuulee puhuttavan 24/7-työnä ja runsaana sisällöntuotantona, mutta rohkenen olla eri mieltä. Ajatusjohtajan statuksen omaava voi todellakin käyttää enemmän aikaa sisällön pohtimiseen ja tuottamiseen kuin vasta statusta tavoitteleva ajatusjohtaja, mutta tietenkään täysin levolle ei voi ajatusjohtajakaan käydä.

On syytä muistaa, että ajatusjohtajuutta rakentavaa tai tukevaa sisältöä pitää olla potentiaalisen asiakkaan tai muun vakuutettavan tahon löydettävissä monissa eri kanavissa. Sisällön on oltava vaihtelevaa, jotta kohdeyleisön on se helppo löytää tietoa tai näkemyksiä etsiessään. Panosta siis jakeluun!

Edelmanin ajatusjohtajuus-tutkimuksen mukaan peräti 54% B2B-päättäjistä kertoo löytäneensä viimeisimmän itseään kiinnostavan ajatusjohtajuus-sisällön oman aktiivisen hakunsa tuloksena tai normaalin päivittäisen sisällön kulutuksen puitteissa. Sisällön löydettävyys ja jakelu ovat aivan avainasemassa!

26%:ssa tapauksista ajatusjohtajuus-sisältö vinkattiin päättäjälle suoraan ja 18%:ssa tapauksista sisältö tuli henkilölle vastaan maksullisen (mainonta) tai "ansaitun median" kautta (eli esim. uutismediat ja muiden henkilöiden blogit ja päivitykset).

Ajatusjohtaja on majakka ja luotsi yhtä aikaa

Ajatusjohtajan voi ajatella olevan oman alansa majakka, joka varoittaa edessä olevista karikoista. Toisaalta ajatusjohtajan pitää olla myös se luotsi, joka auttaa luovimaan karikoiden yli tai ohi ja jopa löytämään täysin uusia reittejä entistä sinisemmille liiketoiminnan merille.

Voisi jopa ajatella, että ajatusjohtajan pitää olla se oman erikoistumisalansa ensimmäinen varoitussireeni, kun ala on tavalla tai toisella muutoksessa. Ei riitä, että karikoista varoitetaan, jos monet muutkin ne tietävät ja tunnistavat. Pitää löytää siis uusia kareja ja reittejä, jotta ajatusjohtajuus ja ajatusjohtaja itse säilyttää uniikin statuksensa. On niin kovin helppoa tipahtaa takaisin "huippuasiantuntijaksi", monien muiden samalla tasolla olevien joukkoon.

Ajatusjohtajan ehkä tärkein ominaisuus on kyky nähdä asiakkaan liiketoiminnan tulevat muutokset paremmin kuin asiakas itse.

Ja se on paljon se.

Loppusanat:

Ajatusjohtajuudesta löytyy myös paljon tutkimuksia, muutamia kiinnostavimpia ovat Edelmanin ja Linkedinin B2B-päättäjille tekemät ajatusjohtajuus-kyselyt:

42% B2B-päättäjistä sanoo harkitsevansa hankintoja ja palveluntuottajia ajatusjohtajuuden kautta

48% B2B-päättäjistä sanoo hankintojensa perustuvan ainakin osittain ajatusjohtajuuteen

53% B2B-päättäjistä sanoo ostaneensa ajatusjohtajalta lisää, jo kerran ostettuaan (upsell)

54% B2B-päättäjistä sanoo ostaneensa ajatusjohtajalta myös muita kuin tunnistettua yksittäistä palvelua (cross-sell)

42% B2B-päättäjistä sanoo olevansa valmis maksamaan selkeästi enemmän ajatusjohtajan palveluista verrattuna muihin asiantuntijoihin

(lähde: https://www.edelman.com/research/2020-b2b-thought-leadership-impact-study)

Kukapa meistä ei haluaisi olla oman alansa ajatusjohtaja, mutta vain harva statuksen saavuttaa. Onnea matkallesi kohti tätä tavoitetta!