Verkostoitumisen ääretön tärkeys

Tämä on tarina Harrista, pitkäaikaisesta ystävästäni. Tämä on myös tarina verkostojen rakentamisesta ja hyödyntämisestä elämän eri tilanteissa ja vaiheissa. 

Harri (nimi ei ole muutettu) on vuosikymmeniä sitten ollut aikanaan luokkakaverini kahdessa eri koulussa, ja jonka kanssa tapaamme edelleen vähintään kerran, pari vuodessa viettämässä aikaa, milloin missäkin, pienellä "poikaporukalla", jos meitä voi enää pojiksi nimittää. 

Aina kun tapaamme tai soittelemme, Harrin puheessa vilahtaa nimiä, joista osan tiedän tai tunnen, toisista en ole koskaan kuullutkaan, vaikka Harri yhdistää heidät johonkin elämänvaiheeseen tai tilanteeseen, jossa olemme molemmat olleet. Harri muistaa heidät oikeinkin hyvin, ja asuttuaan koko elämänsä Turussa, törmää edelleen näihin ihmisiin erilaisissa päivittäisissä tilanteissa. Joidenkin - yllättävän useankin - kanssa Harri pitää edelleen jollain tasolla yhteyttä, somessa tai livenä, useimmiten kuitenkin kasvotusten, koska esimerkiksi Linkedin ei ole oikein Harrin juttu. 

Kun tapaamme tai Harri kertoo puhelimessa erilaisista elämänsä tilanteista autonvaihdosta remontin tekemiseen tai ravintolaruokailusta taksikyyteihin, niihin liittyy lähes poikkeuksetta joku Harrin tuntema ihminen. Harri on koko elämänsä rakentanut huomaamattaan suhdeverkostoa, jota hyödyntää elämän eri käänteissä. Hän ei ole etukäteen miettinyt, mitä hyötyä kenestäkin elämän varrella tapaamastaan ihmisestä hänelle voisi joskus olla, vaan hänelle on luontaista olla puhelias, ystävällinen, hauskakin, luoden ihmissuhteita mitä erikoisemmissa tilanteissa. 

Harri on hyvin luontainen verkostoituja, eikä siihen ole tarvittu someja tai työkaluja osoitekirjojen hallintaan, statuspäivittelystä puhumattakaan. 

Kun Harri vaihtaa autoa, liittyy siihen yleensä joku ihminen, jonka hän tietää tai tuntee, ja Harri suosii ostamista tutuilta, koska heiltä saa luotettavampaa tietoa, alennusta, lisäpalveluja, parempaa asiakaspalvelua, jne. Koska perimmiltään Harri on hyvin säästäväinen ja tarkka rahan kanssa, onkin yksi merkittävä vaikutin suhdeverkoston hyödyntämiseen alennukset. Eikä siinä ole mitään pahaa, päin vastoin, säästäväisyyshän on hyve.

Samalla tavoin, jos joku tuttu tarvitsee Harrin apua, hän mielellään palauttaa palveluksen. Harri ei ammattinsa puolesta varsinaisesti myy mitään, joten alennuksia hänen kauttaan on turha hakea, mutta niitä hän varmasti tutuille antaisi, vastavuoroisuuden nimissä, jos sellaisessa ammatissa toimisi. 

Kun Harri remontoi, sen tekee tuttu henkilö tai firma, jossa joku tuttu on töissä. Kun hän tarvitsee taksikyydin, hän soittaa tutulle taksikuskille. Kun Harri käy ravintolassa syömässä, hän suosii ravintoloita, joissa on tuttu kokki, hovimestari tai tarjoilija. Kun Harri ostaa kotiin kalusteita tai vaikkapa remonttitarpeita, hän ostaa ne takuuvarmasti firmasta, jossa on tuttu myyjä. 

Jos Harri hakisi töitä, hän varmasti laittaisi suhdeverkostonsa vesille. Eikä kyse ole vain ihmisistä, joiden kanssa Harri on opiskellut, naapureista, perhetutuista tai sukulaisista, vaan kyse on kenestä tahansa Harrin tutkassa olevasta ihmisestä, jotka hän edes jollain tavalla tietää, ja voi tapaamisesta tai yhteisestä historiasta muistuttaa. Oli se sitten vanhan koulukaverin sisko, veljen vanha ystävä, työkaverin serkku, naapurin rouvan velipuoli, tai oikeastaan kuka tahansa, johon Harrilla on edes jonkinlainen verkoston kautta oleva kontakti. Harrilla on uskomaton muisti ja tieto siitä, mitä ihmiset tekevät, missä, kenen kanssa, ja vaikka mitä muuta! 

Ole kuin Harri.

Mieti miten voisit itse edistää työnhakua tai osaamisesi myymistä verkostoasi hyödyntämällä. Onko kiinnostavassa firmassa joku tuttu töissä, jolta voi kysyä vinkkejä työn hakemiseen tai pyytää sisäistä referenssiä. Mahtaisiko joku tuttu tarvita osaamista, jota myyt, ja muistutat siitä heille Facebookissa. Pidät yhteyttä vanhoihin koulukavereihin Facebook-ryhmän kautta, ja kyselet tietäisikö kukaan mistään mitään. Tapaat lasten harrastuksissa muita vanhempia, joista joku kertoo työnantajansa osaajapulasta. 

Sinulla on toivottavasti täydessä iskussa olevat silmät, korvat ja suu, jotka voivat olla merkittävä voimavara työnhaussa. 

Merkittävän suuri osa suomalaisista työllistyy suhteiden kautta, edelleen. Erityisesti startup-yrityksissä ja perinteisten alojen pienissä firmoissa pienillä paikkakunnilla suhteilla työllistyminen on todennäköisesti yleisin keino työllistyä. Aina joku tuntee jonkun, joka istuu firman kulttuuriin ja tiimiin, eikä tekninen osaaminen ole ylivoimainen haaste oppia tai vaadi merkittävää vuosien kokemusta. Voi olla, että toimenkuva on merkittävän laaja tai muutoksen kourissa, jolloin ei edes ole tietyn muotin osaajaa tarjolla ja haussa. Tarvitaan vain fiksusti käyttäytyvä suurimman osan ajasta selvin päin oleva hyvä tyyppi, jolle voidaan opettaa olennaiset työtehtävä. Vain vähän karrikoiden. 

Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti hyvin suppeasti ja nihkeästi verkostoituvaa kansaa, mutta niin ei tarvitse olla. Tämä näkyy erityisesti Linkedinissä, joka on itselleni ollut se looginen paikka verkoston rakentamiseen - toisin kuin Harrilla, jolle se paikka on puhelimen osoitekirja ja nykyisin myös WhatsApp. Jos suomalaisella on esimerkiksi Linkedinissä keskimäärin vain n. 130 kontaktia, on luku muissa Pohjoismaissa satoja kontakteja.

Eräs Yhdysvaltalainen Linkedin-asiantuntija ihmetteli minulle muutama vuosi sitten, miten häntä epäilyttävät ihmiset, joilla on alle 500 kontaktia Linkedinissä. "Eikö näillä ihmisillä ole elämää?" Kun oletuksena on, että sinulla on koulukavereita, entisiä ja nykyisiä kollegoita, esimiehiä, asiakkaita, yhteistyökumppaneita, alihankkijoita, jälleenmyyjiä, yms. kontakteja, sekä lasten kavereiden vanhempia, harrastuksista tuttuja tyyppejä, naapureita, ja vielä sukulaisiakin. Ja kaikki tietysti kutsutaan Linkedin-verkostoon, kun ei vielä tiedetä mihin maailma vie ja kenestä voi tulevaisuudessa olla hyötyä. Linkedin on minimissään itse itseään päivittävä osoitekirja. 

No, kaikkien maailman ihmisten kanssa ei tarvitse lähteä verkostoitumaan tai kaikille tapaamilleen muistuttelemaan tasaisin väliajoin olemassaolostaan, mutta jos suhtautuisimme hieman avoimemmin siihen mahdollisuuteen, että jo joskus tapaamamme, tuntemamme, ehkä jopa ammatillisia yhtymäkohtia kanssamme omaavat ihmiset voisivat olla merkittävä voimavara työnhaussa tai oman osaamisen myymisessä. 

Mieti missä ja miten verkostoidut, ja miten voit olemassa olevaa verkostoasi hyödyntää. Ota riski!