Kumotaan muutamia väärinkäsityksiä ja virheellisiä väittämiä Linkedinin käytöstä

Linkedin on taas vaihteeksi ollut viime aikoina tulvillaan väärää tai väärintulkittua tietoa Linkedinin optimaalisesta käytöstä.

Näitä vääriä vinkkejä valitettavasti jakavat sellaisetkin ihmiset, jotka näyttäytyvät sosiaalisen median asiantuntijoina. Näin käy erityisesti silloin, kun kopioidaan jonkun kansainvälisen ”asiantuntijan” päivityksiä omissa nimissä suoraan suomeksi käännettynä täysin itse asiaa ymmärtämättä.

Tässä muutama "väärinkäsitys" oikaistuna.

Linkin vaikutus päivityksen jakeluun on edelleen iso, vaikkakaan ei niin paha kuin vielä jokin aika sitten. Kuvan lisääminen statuspäivitykseen kompensoi sen saamia heikompia teknisiä laatupisteitä niin, että kuvalla saadaan jo lähes (!) yhtä hyviä tuloksia kuin pelkällä tekstipäivityksellä. Linkki + esikatselukuva on edelleen huonoin vaihtoehto näkyvyyden kannalta. Aiheesta hiljattain julkaistussa tutkimuksessa ei ole tätä asiaa edes tutkittu, vaan tulkittu tuloksia väärin perustein, ja tätä tietoa sitten osa suomalaisistakin someguruista jakaa absoluuttisena totuutena. Meiltä löytyy asiasta ihan selkeää vertailudataa, jossa on nimenomaan tutkittu linkin vaikutusta.

Kyselyt ovat yksi tehokkaimmista sisältötyypeistä Linkedinissä, niihin kohdentuvat aktiviteetit ovat luonteeltaan sellaisia, jotka ”buustaavat” sisällön jakelua. Kyselyillä saadaan helposti paitsi suuria näyttökertoja, myös fiksusti kysymällä bisnesliidejä ja muuta arvokasta tietoa kohdeyleisöstä.

Päivityksen saamien kommenttien merkkimäärällä ei suoraan ole vaikutusta päivityksen jakeluun, vaan sillä, että ihminen käyttää aikansa niiden lukemiseen enemmän, kun kommentit ovat pitkiä tai niitä on paljon, ja lisäksi reagoi tällöin päivitykseen merkittävästi herkemmin, ja reagoituaan altistuu päivitykselle kerta kerran jälkeen uudelleen. Reagointi myös altistaa henkilön omaa verkostoa päivitykselle, joten sillä voi olla näyttökertoihin todella merkittävä välillinen vaikutus.

Nk. ”dwell time” liittyy samaan asiaa, eli käsite liittyy päivityksen parissa vietettyyn aikaan, jota on tulkittu väärin. Päivityksen parissa vietettyä aikaa mitataan erityisesti 2 erilaisella mittarilla, mutta aika ei ole erityisen merkittävä tekijä itsessään, vaan se korreloi sisällön kiinnostavuuteen ja sen saamiin reagointeihin, joka taas nostaa päivityksen näkyvyyttä eri tavoin huomattavastikin. Sisällön parissa vietetty aika liittyy hyvin läheisesti Linkedinin käyttämään ”ennustettavuus-algoritmiin”, paljonko tietynlaisen päivityksen ja päivittäjän sisältöjen parissa aikaa tyypillisesti vietetään ja miten se vaikuttaa uuden sisällön jakeluun. Asiayhteys on tässä ymmärretty usein väärin.

Oman päivityksen editointi ensimmäisen 1-2 tunnin aikana on turhaa, vasta 2 tunnin jälkeen sillä voi olla selkeä positiivinen vaikutus sisällön jakeluun. Päivityksen editointi ensimmäisten 2 tunnin aikana voi sekoittaa Linkedinin päivitykselle antamia laatupisteitä, jotka jakeluun vaikuttavat, ja sillä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen efekti päivityksen näkyvyyteen – tätä ei voi itse mitenkään tietää tai selvittää. Jälleen kyse väärin tulkituista tilastoista.

Linkedin Social Selling Index eli SSI-luku mittaa Linkedinin käyttösi aktiivisuutta, monipuolisuutta ja tuloksellisuutta, mutta luvulla itsessään ei ole vaikutusta profiilisi löydettävyyteen, vaan juurikin toisin päin, luvun yksi laskentaperuste on profiilin löydettävyys ja profiilin vierailijoiden määrä. Linkedin on välillä itsekin maininnut luvun olevan sidoksissa löydettävyyteen, mutta kaikkea mitä Linkedin omissa tilastoissaan sanoo, ei kannata ottaa absoluuttisena totuutena, palvelun markkinointiin käytetään joskus todella vahvasti omaksi edukseen tulkittuja tilastoja.

SSI ei auta tekemään yhtään enempää kauppaa, ei paranna löydettävyyttäsi, viestiesi näkyvyyttä, tai nosta todennäköisyyttä, että saat töitä. SSI muodostuu monesta eri osatekijästä, jotka on kategorisoitu ja sanoitettu 4 eri pääkriteerin alle, joista kukin osa-alue vastaa ¼-osasta SSI-indeksiä. Se ei siis ole keskiarvo, vaan yhteenlaskettu luku näistä osa-alueista, ja mittakaavana on maksimi 100 pistettä, joten luvusta voidaan puhua yhdenlaisena prosenttilukuna, jos se on sellaisena helpommin ymmärrettävissä. Mitä korkeampi luku, sitä ”paremmin” olet asioita tehnyt. Luku siis mittaa ja analysoi jo tehtyjä asioita, eikä toisin sanoen itsessään vaikuta tekemisen tuloksiin mitenkään.

Lähettämiesi verkostoitumiskutsujen tai viestien hyväksymisprosentti ei ole SSI-luvun mittari. Sen sijaan verkoston jäsenten ja käytyjen keskustelujen määrä on. Pieniä mutta tärkeitä eroja, varsinkin jos SSI:tä käytetään esim. myynnin johtamisen mittarina.

Hyväksymisprosentti taas sitten vaikuttaa siihen, miten paljon jatkossa saat lähettää kutsuja ja viestejä. 

Linkedinin hakualgoritmi on hiljattain muuttunut, ja asiasanojen määrällä ei ole enää kovinkaan paljon merkitystä, mutta niiden sijainnilla profiilissa on sitäkin enemmän. Tähän liittyen jaetaan paljon vanhentunutta tietoa. Verkostoituneisuus on edelleen toinen päätekijä oman profiilin löydettävyyteen ja vaikuttavuuteen.

Monet toimintatavat, joilla päivitysten jakelua pyritään kikkailemalla edistämään ja ”fiidi-algoritmiä” manipuloimaan, ovat Linkedinin huomioimia, ja kikkailua pyritään monin eri tavoin estämään. Aina kun tulee uusi trendi, jonka huomataan merkittävästi vaikuttavan sisällön saamaan huomioarvoon, Linkedin pyrkii minimoimaan sen vaikuttavuuden, jos se koetaan millään tavoin heidän näkökulmastaan epäedulliseksi. Mm. näin sanottujen ”broetry”-tyylisten päivitysten tyypillisen rakenteen analysointi on johtanut ”dwell time”-kriteerien muuttamiseen algoritmissä, ja sisällön parissa vietetty aika on noussut yhdeksi osatekijäksi sisällön laatupisteytykselle.

Sama koskee mm. päivitysten editointia, ”haippirinkien” hyödyntämistä tykkäyksien keräämisessä, linkin laittamista päivityksen kommenttikenttään, ja montaa muuta tapaa toimia. Kikkailijat ovat aina askeleen edellä Linkedinin algoritmiä, ja usein kikkailu on jonkin aikaa kannattaa, kunnes seuraavien ohjelmistopäivitysten jälkeen kikkailusta saatu usein etu poistuu tai vähenee. 

Tällä hetkellä esim. linkin laittamista kommenttikenttään kannattaa edelleen harrastaa, vaikka Linkedin pyrkii sen jakelussa huomioimaan, koska linkin laittaminen itse päivitykseen on edelleen niin paljon rajoittavampi tekijä viestin leviämiseen kuin kikkailun estämiseksi tehdyt toimet! Ero erilaisten sisältöjen laatupisteytyksessä ja sitä kautta jakelussa on kuitenkin selkeästi vähäisempi kuin vaikkapa vielä keväällä. Tällä hetkellä voisi yrittää esim. muistaa ottaa linkillisistä postauksista esikatselukuva pois, lisätä siihen hashtagejä, muistaa lyhyet kappaleet, tarinallistaa postaus, muistaa ensimmäisten lauseiden vaikutus sisällön kiinnostavuuteen ja avattavuuteen, ja yrittää julkaista optimaalisena ajankohtana. Jo näillä pääsee aika pitkälle ja saa kompensoitua linkin jakamisen saamia huonoja laatupisteitä (joita Linkedin päivitykselle antaa perustuen sen tekniseen sisältöön, joka taas vaikuttaa sen jakeluun ja sitä kautta näyttökertoihin).

Paraskaan julkaisutekniikka ja kikat eivät riitä, jos jakamasi sisältö ei ole verkostollesi ja/tai kohdeyleisöllesi kiinnostavaa ja lisäarvoa tuottavaa. Toisaalta paraskaan sisältö ei saa juurikaan näkyvyyttä, jos se on tehty teknisesti erityisen huonolla tavalla. Pitääkin yrittää löytää sellainen kultainen keskitie, jossa sisältö on kiinnostavaa, reaktioita aiheuttavaa, ehkä jopa lukijalle lisäarvoa tuottavaa, ja sen lisäksi otetaan huomioon sisällön kannalta järkevät tekniset aspektit julkaisuajankohdasta sisältötyyppiin, hashtagien käyttöön, yms. liittyen. Sisällön ja tekniikan pitää kulkea käsi kädessä, yksinään kumpikaan ei ole riittävää, jos Linkedinistä halutaan ulosmitata merkittäviä ammatillisia hyötyjä.

Tsemppiä Linkedinin hyödyntämiseen!